Mitä oikeastaan tarkoittavat leveä varvastila, zero drop, stack height ja pronaatio? Entä mitä eroa on leveälestisellä kengällä ja paljasjalkakengällä?

Kenkiin ja jalkaterveyteen liittyy paljon erilaisia käsitteitä, ja toisinaan eri kenkävalmistajat käyttävät samoja termejä hieman eri tavoin. Tässä sanastossa selitämme yleisimmät käsitteet mahdollisimman selkeästi ja käytännönläheisesti.

Widetoesilla lähtökohtamme on ennen kaikkea yksi yksinkertainen periaate: jalkaterä ja varpaat tarvitsevat kengässä riittävästi tilaa. Siksi keskitymme kenkiin, joissa on leveä ja jalkaterän muotoa mukaileva varvastila.

Pohjan paksuus, ohuus, joustavuus ja vaimennus eivät kuitenkaan ole yhtä yksiselitteisiä asioita. Jotkut viihtyvät parhaiten erittäin ohutpohjaisissa paljasjalkakengissä, kun taas toiset tarvitsevat tai yksinkertaisesti pitävät enemmän vaimennuksesta.

Perustajamme Lina Björkskog on fysioterapeutti, ja tavoitteenamme on perustaa näkemyksemme jalkaterän anatomiaan, saatavilla olevaan tutkimustietoon ja – ennen kaikkea – siihen, mikä tuntuu kengän käyttäjästä hyvältä.

Tästä sanastosta löydätkin käsitteitä niin paljasjalkakengistä, perinteisistä kengistä, juoksukengistä kuin jalkaterveydestäkin.

Sisältö

Kengät ja istuvuus: Varvastila · Leveä varvastila · Jalkaterän muotoinen varvastila · Leveälestiset kengät · Paljasjalkakengät · Minimalistiset kengät · Lesti · Istuvuus · Jalkaterän volyymi · Korkea jalkapöytä · Jalkaterän pituus · Jalkaterän leveys · Sisämitat · Kasvuvara ja käyntivara · Kengän leveys

Pohja: Drop · Zero drop · Stack height · Vaimennus · Ohut pohja · Joustava pohja · Tuntuma alustaan · Toe spring · Rocker-pohja · Kantakappi · Jalkaholvin tuki

Jalkaterä: Etujalka · Keskijalka · Jalkaholvit · Hallux · Varpaiden levittyminen · Lattajalka · Korkea jalkaholvi · Hallux valgus · Hallux rigidus · Räätälinpatti · Vasaravarvas · Plantaarifaskia · Plantaarifaskiitti · Kantaluupiikki · Metatarsalgia · Mortonin neurooma · Akillesjänne

Liike ja kuormitus: Pronaatio · Ylipronaatio · Supinaatio · Askelsykli · Kanta-askellus · Keskijalka-askellus · Päkiäaskellus · Proprioseptiikka · Jalkaterän voima · Siirtyminen paljasjalkakenkiin

Kengät ja istuvuus

Varvastila

Varvastila on kengän etuosa, jossa varpaat ovat.

Varvastilan leveys ja muoto määrittävät, kuinka paljon tilaa varpailla on. Monet perinteiset kengät kapenevat kärkeä kohti, vaikka jalkaterä on usein leveimmillään päkiän ja varpaiden kohdalta.

Tilavampi varvastila antaa varpaille enemmän tilaa ja vähentää niiden puristumista yhteen kengän sisällä.

Leveä varvastila

Leveä varvastila tarkoittaa, että kengässä on tavallista enemmän tilaa varpaille.

Se ei välttämättä tarkoita, että koko kenkä olisi leveä. Hyvin istuva kenkä voi olla melko napakka kantapään ja keskijalan ympäriltä mutta silti tarjota runsaasti tilaa varpaille.

Tämä on tärkeä ero verrattuna moniin perinteisiin "wide"- tai leveälestisiin kenkiin.

Jalkaterän muotoinen varvastila

Jalkaterän muotoinen varvastila mukailee jalan luonnollista muotoa paremmin kuin monien perinteisten kenkien suippo tai kärkeen kapeneva muoto.

Tyypillisesti kenkä ei kapene voimakkaasti isovarpaan tai pikkuvarpaan kohdalta, vaan varpaat saavat asettua luonnollisemmin vierekkäin.

Jalkaterän muotoinen varvastila ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kyseessä olisi paljasjalkakenkä.

Leveälestiset kengät

"Leveälestinen kenkä" voi tarkoittaa eri asioita.

Perinteinen kenkämalli voidaan esimerkiksi valmistaa leveämmälle lestille ja myydä nimellä "Wide" tai "Extra Wide". Tällöin usein koko kengästä tehdään leveämpi.

Widetoesilla keskitymme ennen kaikkea kenkiin, joissa on riittävästi tilaa päkiälle ja varpaille riippumatta siitä, millä nimellä valmistaja kengän leveyttä kuvaa.

Paljasjalkakengät

Paljasjalkakengät on suunniteltu siten, että jalkaterä pystyy liikkumaan suhteellisen vapaasti, vaikka jalassa on kengät.

Niille ovat tyypillisiä leveä ja jalkaterän muotoinen varvastila, ohut ja joustava pohja, matala stack height eli pieni pohjan kokonaispaksuus sekä zero drop eli kantapään ja päkiän välinen korkeusero on 0 mm. Ajatuksena on, että jalka voisi toimia mahdollisimman samalla tavalla kuin paljain jaloin, mutta kenkä suojaa jalkaa alustalta. Jos pystyt kävelemään pitkiä matkoja paljain jaloin ilman kipua, paljasjalkakengät voivat tuntua sinulle hyvin luontevilta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että paljasjalkakengät olisivat automaattisesti paras vaihtoehto kaikille. Osa pitää erittäin ohuen pohjan tuntumasta, kun taas toiset suosivat enemmän vaimennusta.

Siksi meille leveä varvastila ei ole sama asia kuin paljasjalkakenkä. Leveän ja jalkaterän muotoisen varvastilan voi aivan hyvin yhdistää myös vaimennetumpaan pohjaan.

Minimalistiset kengät

Minimalistiset kengät on laajempi käsite kengille, joissa on vähemmän rakennetta, tukea ja vaimennusta kuin perinteisissä kengissä.

Minimalistinen kenkä voi sijoittua ominaisuuksiltaan klassisen paljasjalkakengän ja tavallisen kengän välimaastoon.

Ei ole olemassa täysin yksiselitteistä rajaa sille, milloin kenkää voidaan kutsua minimalistiseksi.

Lesti

Lesti on kolmiulotteinen muotti, jonka ympärille kenkä suunnitellaan ja rakennetaan.

Lesti vaikuttaa muun muassa kengän leveyteen, muotoon, varvastilaan, kantapään istuvuuteen ja kengän kokonaisvolyymiin.

Siksi kaksi täsmälleen samankokoista kenkää voivat istua hyvin eri tavalla, jos ne on valmistettu erilaisille lesteille.

Istuvuus

Istuvuus tarkoittaa paljon muutakin kuin kengän kokoa.

Jalkaterän pituus, leveys, muoto, volyymi ja jalkapöydän korkeus vaikuttavat kaikki siihen, miten kenkä istuu.

Siksi sama kenkä voi sopia yhdelle täydellisesti ja toiselle huonosti, vaikka molemmat käyttäisivät tavallisesti samaa kengänkokoa.

Jalkaterän volyymi

Jalkaterän volyymi kuvaa sitä, kuinka paljon tilaa jalka vie kolmiulotteisesti.

Kahdella ihmisellä voi olla täsmälleen sama jalkaterän pituus ja leveys, mutta he voivat silti tarvita erilaiset kengät, jos toisella on korkeampi tai muuten tilavampi jalkaterä.

Pelkkä leveysmitta ei siksi aina kerro, sopiiko kenkä jalkaan.

Korkea jalkapöytä

Korkea jalkapöytä tarvitsee usein enemmän tilaa kengän yläosassa.

Korkea jalkapöytä ei ole sama asia kuin korkea jalkaholvi. Ne voivat esiintyä samalla henkilöllä, mutta kyse on kahdesta eri ominaisuudesta.

Jalkaterän pituus

Jalkaterän pituus mitataan kantapäästä pisimmän varpaan kärkeen.

Isovarvas ei aina ole pisin varvas, joten mittaa koko jalkaterän pituus äläkä pelkästään etäisyyttä isovarpaaseen.

Molemmat jalat kannattaa mitata, sillä niiden välillä on usein pieni kokoero.

Jalkaterän leveys

Jalkaterän leveys mitataan yleensä jalan leveimmästä kohdasta, usein päkiän alueelta.

Yksi leveysmitta ei kuitenkaan kerro kaikkea. Myös varpaiden muoto, jalkaterän volyymi ja kengän muoto vaikuttavat istuvuuteen.

Sisämitat

Sisämitat tarkoittavat kengän sisäpuolelta mitattua tilaa.

Kyse voi olla sekä sisäpituudesta että sisäleveydestä.

Kengän sisämitan on oltava itse jalkaterää suurempi, koska jalka tarvitsee hieman lisätilaa kävellessä.

Kasvuvara ja käyntivara

Lasten kengissä tarvitaan varpaiden eteen ylimääräistä tilaa sekä jalan liikkumista että kasvua varten. Tätä kutsutaan kasvuvaraksi.

Myös aikuisten kengissä tarvitaan varpaiden eteen hieman ylimääräistä tilaa eli käyntivaraa. Jalkaterä pitenee ja muuttaa muotoaan kuormituksen aikana.

Sopivan lisätilan määrä riippuu kengästä, käyttötarkoituksesta ja käyttäjästä.

Kengän leveys: D, E, EE, 2E ja 4E

Jotkut kenkävalmistajat käyttävät kirjaimia ja kirjain-numeroyhdistelmiä kengän leveyden ilmoittamiseen.

Esimerkiksi D-, 2E- ja 4E-merkintöjä käytetään yleisesti juoksukengissä kuvaamaan eri leveyksiä.

Ongelmana on, etteivät järjestelmät ole täysin standardoituja eri tuotemerkkien välillä. Yhden valmistajan "Wide" voi siis istua aivan eri tavalla kuin toisen valmistajan "Wide".

Pohja

Drop

Drop eli heel-to-toe drop tarkoittaa kantapään ja päkiän välistä korkeuseroa kengässä.

Jos pohjan paksuus on esimerkiksi kantapään alla 20 mm ja päkiän alla 12 mm, kengän drop on 8 mm.

Perinteisissä juoksukengissä on usein selkeä drop, kun taas paljasjalkakengissä se on tavallisesti 0 mm. Korkokengissä drop on erittäin suuri.

Zero drop

Zero drop tarkoittaa, että kantapää ja päkiä ovat kengässä samalla korkeudella.

Kenkä voi olla zero drop, vaikka siinä olisi paksu pohja. Zero drop ei siis automaattisesti tarkoita ohutpohjaista kenkää tai paljasjalkakenkää.

Stack height / pohjan kokonaispaksuus

Stack height tarkoittaa jalan ja maan välissä olevan materiaalin kokonaispaksuutta.

Matala stack height tarkoittaa ohuempaa pohjaa. Korkea stack height tarkoittaa, että jalan alla on enemmän materiaalia.

Stack heightia ja dropia ei pidä sekoittaa toisiinsa. Kengässä voi esimerkiksi olla 30 mm paksu pohja ja silti 0 mm drop.

Vaimennus

Vaimennuksella tarkoitetaan materiaaleja ja rakenteita, jotka vaimentavat ja jakavat jalan ja alustan välistä kuormitusta.

Eri ihmiset viihtyvät erilaisella vaimennuksella. Myös alusta ja käyttötarkoitus vaikuttavat siihen, mikä tuntuu hyvältä.

Leveän ja jalkaterän muotoisen kengän ei siis tarvitse olla ohutpohjainen. Monille leveän varvastilan ja kohtuullisen vaimennuksen yhdistelmä voi olla erittäin hyvä vaihtoehto.

Ohut pohja

Ohut pohja tarkoittaa, että jalan ja maan välissä on suhteellisen vähän materiaalia.

Sen ansiosta alustan tuntee paremmin jalan alla, ja ohut pohja onkin tyypillinen paljasjalkakengissä. Mitä ohuempi ja joustavampi pohja on, sitä enemmän jalkaterän lihakset joutuvat työskentelemään ja sitä vapaammin jalka pääsee liikkumaan – hieman samaan tapaan kuin paljain jaloin kävellessä.

Ohut pohja ei kuitenkaan ole edellytys sille, että kengässä olisi hyvä ja tilava varvastila.

Joustava pohja

Joustava pohja taipuu ja kiertyy suhteellisen helposti.

Tällöin kenkä rajoittaa jalkaterän liikettä vähemmän.

Paljasjalkakengät ovat yleensä erittäin joustavia, kun taas perinteiset kengät voivat olla huomattavasti jäykempiä.

Tuntuma alustaan / ground feel

Ground feel eli tuntuma alustaan tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, kuinka selvästi tunnet alustan kengän pohjan läpi.

Ohut ja joustava pohja antaa yleensä paremman tuntuman alustaan. Paksu ja vaimennettu pohja vähentää sitä.

Toe spring

Toe spring tarkoittaa kengän kärjen ylöspäin kaartuvaa muotoa, jolloin varpaat ovat tasaisella alustalla seisovassa kengässä korkeammalla kuin muu päkiä.

Monissa perinteisissä kengissä on selkeä toe spring. Se voi helpottaa kengän rullaamista eteenpäin askeleen aikana, mutta jatkuvassa käytössä se voi myös pitää varpaita kohotetussa asennossa ja antaa niille vähemmän mahdollisuuksia liikkua luonnollisesti.

Paljasjalkakengissä toe spring on yleensä vähäisempi, koska pohja on ohuempi ja joustavampi.

Rocker-pohja

Rocker-pohja on kaareva pohjarakenne, joka auttaa kenkää rullaamaan eteenpäin askeleen aikana.

Rocker-rakennetta käytetään usein kengissä, joissa on paksumpi ja jäykempi pohja.

Se on siis tavallaan lähes vastakohta erittäin ohuen ja joustavan paljasjalkakengän periaatteelle – mutta erilaiset rakenteet voivat sopia hyvin eri ihmisille ja erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Kantakappi

Kantakappi on kengän osa, joka ympäröi ja tukee kantapäätä.

Se voi olla erittäin jäykkä tai hyvin pehmeä ja joustava.

Paljasjalkakengissä kantakappi on usein pehmeä, kun taas perinteisissä kengissä kantapään ympärillä on yleensä enemmän rakennetta ja tukea.

Jalkaholvin tuki

Jalkaholvin tuki tarkoittaa kengässä tai pohjallisessa olevaa kohotettua rakennetta, joka tukee jalkaterän holvikaarta.

Perinteisissä kengissä ja ortopedisissa pohjallisissa voi olla selkeä holvikaaren tuki. Paljasjalkakengissä sitä on yleensä hyvin vähän tai ei lainkaan. Kun jalka kuormittuu, jalkaholvi madaltuu luonnollisesti hieman ja palautuu sen jälkeen takaisin. Tämä auttaa jalkaterää vastaanottamaan ja jakamaan kuormitusta. Voimakas holvikaaren tuki voi rajoittaa tätä luonnollista liikettä ja vähentää jalkaterän omien rakenteiden työskentelyä.

Tuen tarve ja mieltymykset vaihtelevat yksilöllisesti.

Jalkaterän anatomia ja yleisiä vaivoja

Etujalka

Etujalka on jalkaterän etuosa, johon kuuluvat muun muassa jalkapöydän luiden etuosat ja varpaat.

Juuri tällä alueella perinteisen kengän ja leveällä varvastilalla varustetun kengän ero näkyy usein selvimmin.

Keskijalka

Keskijalka on jalkaterän keskimmäinen osa etujalan ja kantapään välissä.

Henkilöllä voi esimerkiksi olla leveä etujalka mutta kapea keskijalka, mikä vaikuttaa siihen, millaiset kengät istuvat hyvin.

Jalkaholvit

Jalkaterän holvikaaret muodostuvat luista, nivelsiteistä ja lihaksista, jotka yhdessä antavat jalalle vakautta ja liikkuvuutta sekä auttavat sitä käsittelemään kuormitusta. Jalkaterässä on kolme pääasiallista holvikaarta: sisempi ja ulompi pitkittäinen holvikaari sekä etuosan poikittainen holvikaari.

Näkyvin näistä on yleensä jalkaterän sisäsyrjällä kulkeva sisempi pitkittäinen holvikaari.

Jalkaholvin korkeus vaihtelee luonnollisesti ihmisestä toiseen.

Hallux

Hallux on isovarpaan anatominen nimi.

Isovarpaalla on tärkeä tehtävä kävelyssä, erityisesti askeleen ponnistusvaiheessa.

Toe splay / varpaiden levittyminen

Toe splay tarkoittaa sitä, kuinka varpaat levittyvät erilleen toisistaan.

Leveä ja jalkaterän muotoinen varvastila antaa varpaille enemmän tilaa levittäytyä kuin voimakkaasti kärkeä kohti kapeneva kenkä.

Lattajalka

Lattajalassa jalkaterän pitkittäinen holvikaari on matala tai madaltuu voimakkaasti jalan kuormittuessa.

Se ei automaattisesti tarkoita ongelmaa. Monilla ihmisillä on matalat jalkaholvit ilman kipua tai muita oireita.

Joissakin tapauksissa jalkaholvi voi muuttua selkeämmin erottuvaksi ja vakaammaksi, kun jalkaterän lihakset vahvistuvat ja pystyvät tukemaan jalan rakennetta paremmin.

Korkea jalkaholvi

Korkea jalkaholvi tarkoittaa tavallista korkeampaa pitkittäistä holvikaarta. Korkeaan jalkaholviin voi joskus liittyä jalkaterän lihasten ja muiden rakenteiden lisääntynyttä jäykkyyttä, jolloin jalka mukautuu kuormitukseen heikommin.

Kuten lattajalka, myöskään korkea jalkaholvi ei itsessään välttämättä ole ongelma.

Hallux valgus

Hallux valgus tarkoittaa isovarpaan kääntymistä kohti muita varpaita samalla, kun isovarpaan tyvinivelen asento muuttuu.

Tämä voi muodostaa näkyvän vaivaisenluun jalkaterän sisäsyrjälle.

Kapea tai suippo varvastila voi painaa aluetta ja tuntua epämukavalta. Riittävän tilava varvastila voi siksi olla erityisen tärkeä hallux valguksesta kärsivälle.

Hallux rigidus

Hallux rigidus tarkoittaa isovarpaan tyvinivelen liikerajoitusta, joka johtuu usein nivelrikosta.

Isovarvas taipuu normaalisti ylöspäin askeleen ponnistusvaiheessa, joten nivelen jäykkyys voi aiheuttaa kipua tai epämukavuutta kävellessä. Joillekin vaimennetumpi ja/tai jäykempi pohja voi tuntua mukavammalta, koska se vähentää isovarpaan nivelen kuormitusta ja liikettä.

Räätälinpatti / bunionette

Räätälinpatti on pikkuvarpaan tyvinivelen kohdalle jalkaterän ulkosyrjälle muodostuva ulkonema.

Se muistuttaa joiltakin osin vaivaisenluuta eli hallux valgusta, mutta sijaitsee jalan ulkosyrjällä.

Liian kapea kenkä voi painaa aluetta epämiellyttävästi. Tilava varvastila voi siksi olla erityisen tärkeä räätälinpatista kärsivälle.

Vasaravarvas

Vasaravarpaassa yksi tai useampi pienemmistä varpaista on taipunut yhdestä tai useammasta nivelestä.

Tällöin varvas voi painaa kengän päällistä tai pohjaa vasten.

Riittävän leveä ja korkea varvastila voi vähentää varpaisiin kohdistuvaa painetta ja joissakin tapauksissa antaa varpaille enemmän mahdollisuuksia suoristua.

Plantaarifaskia

Plantaarifaskia on vahva sidekudoskalvo, joka kulkee jalkapohjassa kantapäästä kohti päkiää.

Se tukee jalkaterän rakennetta ja osallistuu jalan toimintaan kävellessä ja juostessa.

Plantaarifaskiitti / plantaarinen kantapääkipu

Plantaarifaskiitti on yleisesti käytetty nimitys kivulle plantaarifaskian kantaluun puoleisen kiinnityskohdan alueella.

Kantapääkivulla voi olla useita syitä, ja hoito tulisi sovittaa yksilöllisesti.

Siksi ei ole olemassa yhtä tiettyä kenkätyyppiä, joka olisi oikea ratkaisu kaikille kantapääkivusta kärsiville.

Akuutissa vaiheessa kantapään lisävaimennus voi auttaa vähentämään kuormitusta ja lievittämään oireita. Pidemmällä aikavälillä asteittain etenevä jalkaterän ja pohkeen voimaharjoittelu voi parantaa kudosten kykyä sietää kuormitusta. Joillekin paljasjalkakengät voivat olla yksi tapa lisätä vähitellen jalkaterän omaa työskentelyä, mutta siirtymisen tulisi tapahtua asteittain ja yksilöllisesti.

Kantaluupiikki

Kantaluupiikki on kantaluuhun muodostuva luinen uloke, joka voidaan nähdä röntgenkuvassa.

Kantaluupiikki ja kantapääkipu eivät ole sama asia. Kantaluupiikki voi olla täysin oireeton, ja kantapää voi olla kipeä ilman kantaluupiikkiakin.

Metatarsalgia

Metatarsalgia on yleisnimitys päkiän alueen kivulle, tavallisesti jalkapöydän luiden päiden kohdalla.

Se kuvaa siis ensisijaisesti kivun sijaintia eikä yhtä tiettyä diagnoosia.

Mortonin neurooma

Mortonin neurooma tarkoittaa päkiän alueella kulkevan hermon ympärillä olevan kudoksen ärsytystä ja paksuuntumista, tavallisimmin kolmannen ja neljännen varpaan välissä.

Ahtaat kengät voivat lisätä painetta päkiän alueella ja pahentaa oireita. Riittävä tila etujalalle voi siksi olla erityisen tärkeää.

Akillesjänne

Akillesjänne on suuri jänne, joka yhdistää pohjelihakset kantaluuhun.

Pohkeen ja akillesjänteen kuormitukseen vaikuttavat muun muassa kävely- ja juoksutapa sekä kengän rakenne.

Jos henkilö on käyttänyt pitkään kenkiä, joissa on suuri drop, pohje-akillesjännekompleksi on voinut sopeutua tähän asentoon. Siirtyminen korkeamman dropin kengistä zero drop -kenkiin muuttaa näihin kudoksiin kohdistuvaa kuormitusta, joten muutos voi vaatia asteittaista totuttelua.

Liike ja kuormitus

Pronaatio

Pronaatio on jalkaterän luonnollinen liike, jossa jalka muun muassa kiertyy hieman sisäänpäin kuormituksen aikana.

Kaikkien jalkaterät pronatoivat jonkin verran. Pronaatio ei siis itsessään ole virhe, joka pitäisi korjata.

Ylipronaatio

Ylipronaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa jalkaterä kiertyy sisäänpäin enemmän kuin tyypillisesti. Termiä käytetään paljon kenkä- ja juoksualalla, mutta pronaation, kenkävalinnan ja vammojen välinen yhteys on monimutkaisempi kuin aikaisemmin on ajateltu.

Joillakin jalkaterän ja säären lihasten vahvistaminen voi parantaa jalan vakautta ja liikkeen hallintaa. Lihasten vahvistuessa ne voivat tukea jalkaholvia paremmin ja auttaa hallitsemaan jalan sisäänpäin suuntautuvaa liikettä. Pronaatio on kuitenkin luonnollinen osa askelta, eikä sitä tarvitse välttämättä korjata, jos se ei aiheuta oireita.

Supinaatio

Supinaatio on pronaatiolle vastakkainen liike, jossa kuormitus siirtyy enemmän jalkaterän ulkosyrjälle.

Jalkaterän ja säären lihasten ja nivelten voima, liikkuvuus ja hallinta voivat vaikuttaa tähän liikkeeseen. Pronaation tavoin myös supinaatio on luonnollinen osa jalkaterän liikettä eikä itsessään välttämättä ole ongelma.

Askelsykli

Askelsykli kuvaa tapahtumia siitä hetkestä, kun yksi jalka osuu maahan, siihen asti kun sama jalka osuu maahan uudelleen.

Tavallisen askeleen aikana jalka ottaa kontaktin alustaan, vastaanottaa kehon painon, keho liikkuu jalan yli ja lopuksi jalka ponnistaa alustasta.

Kanta-askellus / heel strike

Kanta-askelluksessa kantapää on jalan ensimmäinen osa, joka osuu alustaan.

Se on tavallista kävellessä ja yleistä myös monilla juoksijoilla.

Keskijalka-askellus / midfoot strike

Keskijalka-askelluksessa jalka laskeutuu suhteellisen tasaisesti niin, että keskijalka ja kantapää kuormittuvat lähes samanaikaisesti.

Termiä käytetään erityisesti juoksutekniikasta puhuttaessa.

Päkiäaskellus / forefoot strike

Päkiäaskelluksessa päkiä osuu alustaan ennen kantapäätä.

Sitä esiintyy juoksussa ja erityisesti nopeammassa juoksussa sekä sprintissä.

Ei ole olemassa yhtä askellustapaa, joka olisi automaattisesti paras kaikille juoksijoille. Päkiäaskellusta esiintyy kuitenkin usein juoksijoilla, jotka kiinnittävät paljon huomiota juoksutekniikkaansa.

Proprioseptiikka

Proprioseptiikka tarkoittaa kehon kykyä aistia kehonosien asento ja liike ilman, että niitä tarvitsee katsoa.

Hermosto saa jatkuvasti tietoa muun muassa lihaksista, nivelistä ja iholta.

Ohuemman pohjan läpi alustan tuntee selvemmin, mikä voi lisätä tietoisuutta jalkaterän ja alustan välisestä kontaktista. Proprioseptiikka on kuitenkin paljon laajempi biologinen järjestelmä kuin pelkkä jalan ja maan välinen tuntuma.

Jalkaterän voima

Jalkaterässä on useita pieniä lihaksia, ja sen toimintaan osallistuvat myös säären suuremmat lihakset.

Kuten muuallakin kehossa, lihasten voima ja kapasiteetti voivat muuttua sen mukaan, miten niitä käytetään ja harjoitetaan.

Kengät ovat yksi monista tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, miten jalkaterät kuormittuvat.

Siirtyminen paljasjalkakenkiin

Jos olet käyttänyt pitkään perinteisiä kenkiä, joissa on paljon vaimennusta ja suurempi drop, paljasjalkakenkiin siirtyminen voi olla melko suuri muutos.

Lihakset, jänteet ja muut kudokset altistuvat erilaiselle kuormitukselle. Siksi paljasjalkakenkiin kannattaa totutella asteittain sen sijaan, että kaikki kävely- ja juoksulenkit vaihdettaisiin heti erittäin ohutpohjaisiin zero drop -kenkiin.

Sopiva siirtymisnopeus vaihtelee yksilöllisesti.

Leveä varvastila vai paljasjalkakenkä – kumpi kannattaa valita?

Tämä on ehkä koko sanaston tärkein ero:

Leveällä varvastilalla varustetun kengän ei tarvitse olla paljasjalkakenkä.

Paljasjalkakengässä yhdistyvät yleensä leveä ja jalkaterän muotoinen varvastila, ohut pohja, suuri joustavuus ja zero drop.

On kuitenkin täysin mahdollista valmistaa kenkä, jossa on leveä ja jalkaterän muotoinen varvastila, zero tai matala drop ja huomattavasti enemmän vaimennusta.

Monille juuri varvastila on tärkein lähtökohta. Varpailla pitäisi olla riittävästi tilaa ilman, että ne puristuvat yhteen. Sen jälkeen pohjan paksuuden, vaimennuksen, joustavuuden ja dropin voi valita sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä ja sopii omaan kehoon ja käyttötarkoitukseen.

Jotkut rakastavat erittäin ohuen paljasjalkakengän tuntumaa. Toiset haluavat leveän varvastilan mutta huomattavasti enemmän vaimennusta viettäessään koko päivän kovilla alustoilla. Monet käyttävät erilaisia kenkiä eri tilanteissa.

Ei ole välttämättä olemassa yhtä ainoaa kenkätyyppiä, joka olisi kaikille ja kaikkiin tilanteisiin "oikea".

Widetoesilta löydät siksi sekä perinteisiä paljasjalkakenkiä että vaimennetumpia kenkiä, joissa on leveä ja jalkaterän muotoinen varvastila. Niitä yhdistää yksi asia: jalkaterälle – ja erityisesti varpaille – pitää olla riittävästi tilaa.